|
Katu tyhjänä, mitta täynnä
kotoa mä lähdin, löin oven kiinni
syyttäviä sanoja, koitin niellä
silti ne palasivat päätöksiini
Sitten näin sen kuolleen linnun
kämmenille nostin ja kadulta vein pois
siinä vaistosin lämmön tunnun
ihan niin kuin vielä se elää voinut ois
tähdet silloin lähemmäksi laskeutui
yössä huusi hiljaisuus
Tänä yönä taivaaseen
toinen meistä pakenee
toinen jää tänne taisteleen
ai ai ai ai
Tänä yönä taivaaseen
kuka portit aukaisee?
kuka uskoo rakkauteen?
ai ai ai ai ai
Tää on tuulinen, kylmä paikka
rumia on ikkunat kerrostalojen
mutta nauloja satais vaikka
ehkäpä mä jatkan tiesi silloiseen
Laskin maahan, sen kuolleen linnun
kaivoin sille kuopan ruusupensaikkoon
tein hiekasta pienen kummun
kävelin pois ja täällä vielä oon
tähdet silloin lähemmäksi laskeutui
yössä huusi hiljaisuus
Tänä yönä taivaaseen
toinen meistä pakenee
toinen jää tänne taisteleen
ai ai ai ai
Tänä yönä taivaaseen
kuka portit aukaisee?
kuka uskoo rakkauteen?
ai ai ai ai ai
Kadut kaikuu
valot vilkkuu keltaistaan
pitkät portaat kävelen
kylmä aamu viiltää taivaan kokonaan
enää mitään pelkää en
Tänä yönä taivaaseen
toinen meistä pakenee
toinen jää tänne taisteleen
ai ai ai ai
Tänä yönä taivaaseen
kuka portit aukaisee?
kuka uskoo rakkauteen?
ai ai ai ai ai
Tänä yönä taivaaseen
toinen meistä pakenee
toinen jää tänne taisteleen
ai ai ai ai
Tänä yönä taivaaseen
kuka portit aukaisee?
kuka uskoo rakkauteen?
ai ai ai ai ai
|
|
