|
On niinkuin katoaisi illan hämärään, se kaikki valo jonka kaupungilla nään
en tiedä miksi, sitä usein katselen.
On kiehtovaa se outo leikki varjojen.
kun joku kulkee yli sillan mukanaan on aina varjo, joka seuraa kulkijaa.
Se lailla kuoleman on kantapäissäkin.
Tahdo tai et sen täytyy olla niin.
Ei kerro valosta vain laulu elämän.
Ei vaikka kuolema on sointu pimeän, vaan aina ensisävelestä lähtien.
Se muistaa näppäillä soinnun sinisen.
En silti odota ja toivo hämärää.
En vaikka kauniimpana kaiken silloin nään.
Mä tahdon nousta ylös kanssa auringon ja täyttää sen mikä täytettävä on.
Ei kerro valosta vain laulu elämän.
Ei vaikka kuolema on sointu pimeän, vaan aina ensisävelestä lähtien.
Se muistaa näppäillä soinnun sinisen.
ei kerro valosta vain laulu elämän.
Ei vaikka kuolema on sointu pimeän, vaan aina ensisävelestä lähtien.
Se muistaa näppäillä soinnun sinisen.
|
|
