Ei ristinsieluja saa yksin eksymään,
ohjaa ei opas heitä kohti etelää
Paha vaanii, vaan ei vie
Suruvaippa poikki lentää korven kivisen,
vastarintaan kera sinivuokkojen
Paha vaanii, vaan ei vie
Vieri ei viattomat yli jyrkänteen,
vierivät reunalle, edemmäs eivät mee
Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon
Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon
Sinä kuljet kuten katsot, katsot kuinka kuljen;
kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin
muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä
käy kanssamme kulkemaan huojuvaa siltaa
Askelmia uupuu, kaiteet loppuu kavaluuteen
Hetken laulu antaa etumatkan ikuisuuteen
Alhaalla odottaa vain loimi syvän veen,
valmiina peittelemään kylkeen syvänteen, laupeuteen laineillansa, laineillansa
Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon
Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon
Sinä kuljet kuten katsot, katsot kuinka kuljen;
kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin
muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä
käy kanssamme kulkemaan pitkin huojuvaa siltaa
|
