|
Jos sä näkisit naamani nyt
Niin on sankari ränsistynyt
Et tuskin hennoisit ilkkua mua
Vaan lohduttaa
Jos sä näkisit naamani nyt
Lienee ilme sen hölmistynyt
On vaikee selittää sähläilyään
Eikä kannatakaan
Joskus yksikin askel on liikaa
Ja kun pystyyn noussut on tie
Niin on kaikki kiipeily turhaa
Se vain voiman rippeetkin vie
Joskus yksikin askel on liikaa
Aivan niin kuin tiennyt en ois
Joskus yksikin askel on liikaa
Minä yhden astelin pois
Yhden liikaa luotasi pois
Istun pöydässä vaieten vain
Muistan menneitä unelmiain
Niin on hauraita haaveet
Ja terästä todellisuus
Tuoppi tyhjenee huomaamattain
Jatkan ainaista taisteluain
Täytyis tietää se lähteekö pois
Vaiko tilata uus
Joskus yksikin askel on liikaa
Ja kun pystyyn noussut on tie
Niin on kaikki kiipeily turhaa
Se vain voiman rippeetkin vie
Joskus yksikin askel on liikaa
Aivan niin kuin tiennyt en ois
Joskus yksikin askel on liikaa
Minä yhden astelin pois
Yhden liikaa luotasi pois
Joskus yksikin askel on liikaa
Ja kun pystyyn noussut on tie
Niin on kaikki kiipeily turhaa
Se vain voiman rippeetkin vie
Joskus yksikin askel on liikaa
Aivan niin kuin tiennyt en ois
Joskus yksikin askel on liikaa
Minä yhden astelin pois
|
|
