|
Kun sua tervehdin, se myös hyvästin sisältää
Vaik tyyni oon kuin aamu, mun mieli myrskyää
Ilman vihaa mä koskaan en voisi rakastaa
Kotini sieltä löysin missä vieraan on maa
Väkijoukossa mua kalvaa yksinäisyys
Viel nuoreen vereeni on kirjoitettu iäisyys
Kun kiihkosta huudan, teen sen kuiskaten
Kaiken uskon sinuun laitan, vaikka epäilen
Tuhannet mun kasvot ja ne vaihtuvat vaan
Nauraessani poskillain sä näet kyyneleen
Pyydän, jäisit tähän, salaa toivon, että meet
Yötä aina ikävöin, vaikka päivän lapsi oon
Pimeyden laskiessa kaipaan valoon
Tuhannet mun kasvot ja ne vaihtuvat vaan
Vastakohdat, ristiriidat mä ylleni paan
Yötä aina ikävöin, vaikka päivän lapsi oon
Pimeyden laskiessa kaipaan valoon
Kasvot, kasvot, kasvot
Kasvot, kasvot, kasvot
|
|
