Välimatka tulvien, on lyhyempi jälkeen sen,
miten sä katsoit mua ja miten tartuit käteen surujen.
Elettyä elämää hyvää ja myös ikävää,
minäkin saanut oon, vaan sielu tahtoo jotain täydempää.
Otanko askeleen vai palaanko entiseen?
Edessä hauras jää, sen hymys lämpö heikentää.
Otanko askeleen, hukunko lupaukseen?
Takana maisema sateen ja roudan murjomaa.
Otanko askeleen?
Paleletko sinäkin? Haluatko vieläkin, sylissäin viettää hetken,
ennen kuin sun mentävä taas on.
Otanko askeleen vai palaanko entiseen?
Edessä hauras jää, sen hymys lämpö heikentää.
Otanko askeleen, hukunko lupaukseen?
Takana maisema sateen ja roudan murjomaa.
Otanko askeleen?
Nämä onnen sirpaleet, kädestäsi tippuneet,
valoa tuonut on mun sydämeni mustaan huoneeseen.
Otanko askeleen vai palaanko entiseen?
Edessä hauras jää, sen hymys lämpö heikentää.
Otanko askeleen, hukunko lupaukseen?
Takana maisema sateen ja roudan murjomaa.
Otanko askeleen?
Otanko askeleen vai palaanko entiseen?
Edessä hauras jää, sen hymys lämpö heikentää.
Otanko askeleen, hukunko lupaukseen?
Takana maisema sateen ja roudan murjomaa.
Otanko askeleen?
|
