|
Tiedän jo kaikesta paljon
Ja enemmän aavistan
Että kuinka on kaunista kuolla
Vuoksi lasteni hukkuvan maan
Kädessä nouseva voima
Ja tomussa tulevaisuus
Kuvaristiään ryöstävän herran
Jonka helmoihin syntyä saan
Säveltä vailla on ääni
On huuto hiljainen
En huomista itke
Eiliseen tarrautuen
Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois
Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois
Minä juoksin kun leijonamieli
Sotavirsi mun huulillani
Minä ylensin henkeni hurmaan
Minä ruojien aatelinen
Joskus kuulen kuiskauksen
Tai kaiun kaukaisen
Vaikka kiellän vaatimasta
Ruoska soittaa ikuinen.
Rikollinen roihu mun rintani on
Joka hehkuvan hiilen voi ottaa uneksien
Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois
Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois
Ei yhtään askelta
Ei yhtään huokosta
Joilla muistaisi en
Et kaikki käytetty rakkaus
Täällä ruskaksi riutuva ois
Rikollinen roihu mun rintani on
Joka hehkuvan hiilen voi ottaa uneksien
Jos kaikki poltettu karma
Niin kuin tuhkana lentäisi pois
Horisonttini ylle
En sen varjoksi muuttuvan sois
Ei yhtään askelta
Ei yhtään huokosta
Joilla muistaisi en
Et kaikki käytetty rakkaus
Täällä ruskaksi riutuva ois
Ruskaksi
Riutuva ois
|
|
