Mielen ikkunoista, sielun onkaloista, toisiamme etsittiin
Sisään katsomalla, toista muuttamalla, päästäisiin viimeinkin
Kohti ikuisuutta, kuolemattomuutta, aikakautta seuraavaa
Silti kuten moukat, toisiamme loukattiin ja harhauduttiin
Enkä tunne sua niinkuin ennen
Jälki, jota kannan on viimeinen tie
Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu
Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie
Totuuden ristiltä pois
Järjen kiemuroihin, lihan vankiloihin, toisiltamme poistuttiin
Viilto ihollani, silmäkulmassani, vuotaa sun elämää
Etkä tunne mua niinkuin ennen
Jälki, jota kannan on viimeinen tie
Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu
Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie
Totuuden ristiltä pois
Enkä tunne sua niinkuin ennen
Jälki, jota kannan on viimeinen tie
Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu
Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie
Totuuden ristiltä pois
Jälki, jota kannan on viimeinen tie
Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu
Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie
Totuuden ristiltä pois
|
