|
Pitkäksi matka on käynyt
Päivä jo saa laskemaan
Kuljettaa vaan silti tie nyt
Jolle mies lähti kulkemaan
Vaikka pitkä on matka ja kuoppainen tie
Ei väisty mies milloinkaan
Mies - kiertolainen luonteeltaan
Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen
Vanha ystävä tuo keskiviiva
Silmissä vain vilisee
Mä hoidan kyllä tän duunin
Vaik' rahat herrain kirstuun kilisee
Oon myös niin kuin kuu, joka yksin kulkee
Ja painuu taas metsän taa
Mies ja kuu kiertolaisia luonteeltaan
Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen
Vaikka pitkä on matka ja mutkainen tie
Ei väisty mies milloinkaan
Mies kiertolainen luonteeltaan
Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen
Pitkän matkan jälkeen
Kulta, kun sut jälleen nään
Saanhan syliis lämpimään
Silloin painaa pään
Kun ajovalot viimein
Tutun kotipihan valaisee
(Tunnen, kuinka miehen sydän herää uudelleen)
|
|
