Minä vihaan sinua, minä haluan sinua
Osaan lukea nuo sanat tuosta asennostasi
Siinä valkoisella lakanalla olet kuin nainen
Mutta et halua olla nainen, etkä minun olevan mies
Mustain autojen saattue sinä olet ja olet loputon
Niin kuin aina kirjoissa, joissa kerrotaan vain toisen versio
Minä en tunnusta mitään purppuraa, jota pitää kumartaa
Minä en tunnusta, että haluan enkä saata lähteä
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
Minä haluan sinua, haluan vihata sinua
Kaksiselkäinen peto raivoaa tasangolla yön
Pian unohtuu aika ja tila ja nahkapeitto ja syyllisyys
Ja rauenneilla kasvoilla viipyy muiston pysyvyys
Rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä
Etsin jotain kirjaa, johon luottaa, jossa meidät kerrotaan
Alttaritaulun sävyt, jotka koetimme niin huolella vangita
Haalistuu ja kärsimykseen päätyy tämäkin näytelmä
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
Muistan unien eläimet
Kuinka ne osaavat puhua
Kuinka kultanaamioinen hiipii käytävää
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
Olen sinun, jos tahdot niin
Olen sinun, kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot, olen sinun
|
